keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

Aamupala työpaikalla

Aamurutiineihini kuuluu aamupalan syönti vasta työpaikalle saavuttuani. Juon kotona kahvin rauhassa aamu-tv:tä katsellen ja sitten kävelen töihin, haen työpaikan baristalta kahvin ja nautin aamiaiseni aamun toisen kahvikupillisen seurana. 

Aamupalani on aina sama - purkki Ehrmannin jugurttirahkaa ja Bonnen mangososetta ja/tai mustikoita pakkasesta. Sen lisäksi sekoittelen kotona valmiiksi tällaisen sekoituksen, jota ripottelen aamurahkani päälle purutuntuman, antioksidanttien ja kuidun saamiseksi.


Vanha hillopurkki käy tarkoitukseen mainiosti. Sinne ikisuosikkejani kaakaonibsejä, chiansiemeniä ja kauralesettä. Lisäksi vähän psyllium-jauhetta, niin vatsa tykkää. Purkkiin kansi päälle ja rivakka ravistelu, niin minun "aamumysli" on valmis.  Käsilaukkuun ja mukaan työpaikalle. Työpaikalla tätä on sitten kätevä sirotella aamupalan joukkoon. Tämä satsi riittää minulla pariksi viikoksi.


sunnuntai 15. huhtikuuta 2018

Sisustushommia keittiössä

Olin helmi- ja maaliskuussa niin paljon työmatkoilla, että käytännössä kävin kotona vain pesemässä pyykkiä ja valmistautumassa uuteen reissuun. Lisäksi reissurumban loputtua sain kausi-influenssan juuri ennen pääsiäistä, joka pisti minut petipotilaaksi 8 päiväksi ja vei voimat pariksi viikoksi. Tuntuu, että koko alkuvuosi onkin hurahtanut ihan tässä huomaamatta. Nyt ollaan jo pitkällä keväässä - olohuoneen ikkunan alla pikkuvarpuset ovat aloittaneet pesimähommat ja pihalla skillat urheasti työntyy ulos pakenevan lumiverhon alta.

Kevät ja nurkkiin paistava aurinko saa aikaan luontevan tarpeen kuurata kodin nurkkia ja miettiä sisustusta keväisemmäksi. Huomasin viime viikolla etäpäivää tehdessäni, kun keskipäivän aurinko osui keittiönkaappeihin, että ne olivat tosi likaiset talven jäljiltä ja vaativat kuurausta. Kävinkin kaikki astia- ja muut kaapit huolella läpi, tyhjensin ja pyyhin hyllyt, karmit, ovet ja kahvat. Puhdasta tuli, nyt kelpaa auringon paistaa!

Samalla päivitin myös keittiön muun lookin. Valkoinen pellavaliina sai väistyä Marimekon ihanasta, (kevättä suorastaan kirkuvasta) kankaasta ompelemani pöytäliinan tieltä. Olin ostanut talvella kirpparilta myös kolme kappaletta aivan ihania valkoisia pitkiä pellavaverhoja pilkkahintaan (kympin koko satsi!). Ne ovat odottaneet kuuliaisesti, että saan aikaiseksi silittää ne ja laittaa ne paikalleen. Mallailin verhoja pitkään ja päädyin laittamaan kaksi verhoa rinnakkain keittiöön mukavan runsaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Pitkään myös mietin kääräisenkö verhot nauhalla kasaan vai en, mutta päädyin sitten kääräisemään, jotta valoa tulee mahdollisimman paljon sisään. Käytin vanhaa pitsinauhaa kääräisyyn - sopi hommaan mielestäni oikein hyvin.


Kävin viikolla myös pihahommissa, nyt kun lumet alkaa väistyä auringon lämmön tieltä. Talvi oli tehnyt sen verran tuhojaan, että pihaamme ympäröivistä sireeneistä yksi oli saanut kuolemantuomion ja katkennut joko tuulenpuuskan tai lumikuorman alla. Siistimme katkenneen puun naapurin kanssa pois, mutta huomasin, että runkoon ilmeisesti varastoituu niin paljon energiaa, että oksissa oli ihan pienenpienet silmut. Otin oksia sisälle maljakkoon laitettavaksi ja nyt silmut ovatkin kovaa vauhtia kasvaneet. Odotan, että kohta saan nauttia vihreistä lehdistä.