maanantai 25. syyskuuta 2017

Säilöntää Nanny Stillin tyyliin

Kyllä viikonloppuna taas oikein sydän läikähti, kun pengoin nopealla kirpparipistäytymisellä kaksi pakettia 70-luvun  Hetiketti -säilöntätarroja. Kuvitus on niissä nimittäin oikein Nanny Stillin käsialaa.

Minulla oli vanhastaan kotona kirpparilöytönä mustikkakoristeinen Hetiketti-paketti. Nyt löytyi kaksi uutta pakettia - porkkana-aiheinen ja vihannesaiheinen. 50 senttiä oli mielestäni käypä hinta.


Sain lauantaina _vihdoin_ tehtyä säilöntähommiakin. Keräsin omenat pihan puusta ja keitin hillon. Lisäksi hain mehumaijan vintiltä ja laitoin pakasteeseen kesälomalla jemmaamani mustaherukat mehustumaan. Niistä oli alunperinkin tarkoitus tehdä mehua, mutta en vain kesälomalla ehtinyt. Pakastin pelasti. Itse asiassa kerran pakastetut marjat ovat oikein käypiä mehustamiseen - ne mehustuvat varsin hyvin sulaessaan mehumaijan höyryssä.

Hilloresepti oli luottoreseptini, se jonka olen täällä blogissakin julkaissut. Reseptin salaisuus on se, että hillo laitetaan pariksi tunniksi uuniin poreilemaan, jona aikana omenan sokerit alkavat karamellisoitua ja hilloon tulee toffeemainen maku. Mielestäni yliveto tapa tehdä omenahilloa.


Mehumaija reppana joutuu vintillä odottamaan, että se kerran vuodessa kaivetaan sieltä käyttöön. On se kuitenkin niin kiva keittiöväline, mehun keitto on helppoa kuin mikä.

Tämän vuoden mehustani tuli herukkamehua mustasta- ja punaisesta viinimarjasta. Maistoin nopeasti valmista tuotosta ja hyvää oli. Kelpaa talvella juoda, jos vaikka tulee flunssa vaivaksi.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti