lauantai 25. helmikuuta 2017

Muikku!

Otsikosta tulee eittämättä mieleen noin 25 vuotta sitten kuvattu kotivideo, jossa taaperoikäinen pikkusisko huusi 10 kertaa lannistumatta videokameralle "MUIKKU", kun ei tajunnut, että kyseessä oli videokamera, eikä tavallinen kamera. Meillä ei perheessä videokameraa ollut, mutta naapuri kuvasi siskojani pihalla ja pikkusiskon sinnikäs muikkuilu naurattaa vieläkin.

Tämän päivän muikut liittyy ihan niihin oikeisiin kalamaailman yksilöihin. Muikut on meillä perinteisesti kesäistä mökin suosikkiruokaa, mutta näin sydäntalvella lähikaupan kalatiskillä sattui olemaan herkullisen näköistä pikkumuikkua saatavilla, niin ostin niitä kotiin. On muuten edullinen ja herkullinen kala kotipannulla paistettavaksikin.

Kävin naapurin kanssa aurinkoisen päivän kunniaksi sauvakävelylenkillä ja tulin sitten kotiin muikunpaistohommiin. Helppoa ja nopeaa, lautaselle reilu määrä karkeaa ruisjauhoa, jonka sekaan suolaa. Muikut pyöräytetään jauhossa ja paistetaan (valurauta)pannulla voissa rapeaksi. Tein seuraksi perunamuussia, koska mitäpä sitä muutakaan paistettujen muikkujen kanssa haluaisi syödä.


Että MUIKKU vaan teille kaikille!

perjantai 17. helmikuuta 2017

Superkätevät johtopidikkeet

Clas Ohlsonin reissulta tarttui mukaan jotain muutakin. Jotain aivan superkätevää, sellaista miksi en ole aiemmin tajunnut -juttua. Nimittäin johtopidikkeitä!

Eli tällaisia tarrataustaisia kuminapsukoita.


Miksi ne sitten on niin innostavia? Koska ne ovat samantien ratkaisseet kaksi kodin pikku pulmaa.

Ensimmäisenä - laturinpäiden etsintä yöpöydän viereltä.


Toisena - sähköhammasharjan harjanpäiden säilytys.



Paketissa oli näitä kuusi - kaksi valkoista, kaksi harmaata ja kaksi mustaa. Kaksi vielä odottaa käyttöä, raportoin heti jos keksin niillekin yhtä näppärän käyttökohteen.

torstai 16. helmikuuta 2017

Kodin jätepiste

Kävin Clas Ohlsonilta hankkimassa paremman ratkaisun keittiöni jätekaapin ratkaisuksi. Aiemmin minulla on ollut altaan alla olevassa vedettävässä vaunukaapissa vain yksi roska-astia sekajätteelle ja lisäksi . Biojätteen erittelin erilliseen poljinroskikseen. 

Clas Ohlsonilla oli paketti, jossa oli kaksi neliönmuotoista jäteastiaa sekä seinään kiinnitettävä pienempi kannellinen astia. Erittäin hyvin mitoitetut, menivät juuri nappiin vetolaatikkooni. Nyt sekajäte ja biojäte lajitellaan molemmat jätevaunuun ja muovipussit pääsivät siististi kannelliseen astiaan kaapin sisäseinään.



Muovipussit löytyvät nyt siististi kannen alta omasta astiastaan

Hintaa tälle jäteastiapaketille tuli 19,90 euroa, eli pieni investointi, mutta kätevä parannus.

Pääsin nyt eroon tästä lattialla seisovasta biojätteen poljinroskiksesta! Kelpaa!


sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Seinäkalenterista korteiksi

Olen hillonnut kaapissani jo ties kuinka pitkään muutamaa vanhaa seinäkalenteria, joissa oli niin kauniit kuvat, että en millään halunnut heittää niitä vain paperinkeräykseen. Olenkin odotellut inspiraatiota ja energiaa tarttua saksiin ja leikata kalenterien sivuista posti- ja pakettikortteja.

Vihdoin sain aikaiseksi! Tulipa hyvä mieli. Nyt on iso määrä kauniita kortteja. Yksinkertainen ja tehokas tapa kierrättää.

Lähtötilanne - kaksi seinäkalenteria (kyllä, vanhempi on vuodelta 2013, eli todellakin odotellut jo pitkään kaapissa):


Lopputulos - pino kauniita kortteja.


Pari juttua kirpputorilta

Vaikka olenkin viimeaikoina keskittynyt eniten kaappien siivoamiseen ja turhan tavaran myymiseen facebook-kirpputorilla, niin ehdin myös piipahtaa kirpputorilla ostoksillakin. Kaivarin Kanuuna on muuten avannut uuden liikkeen myös Töölöntorille, jossa olen nyt pari kertaa käynyt penkomassa ja tehnytkin aika hyviä löytöjä (ensimmäisellä käynnillä löysin mm. mustan Peakin Windstopper-fleecen siskolle 10 eurolla).

Eilisellä pistäytymisellä Töölöntorin Kaivarin Kanuunassa mukaani lähti kolme tarpeellista juttua.

Musta Sandquistin tietokonelaukku oli aika huippulöytö. Kiva klassinen malli ja siisti kunto. Hintalapussa 7,50 euroa - Sandquistin laukut maksavat uutena 150 eurosta ylöspäin. Ostin tämän uudelle kotikoneelleni säilytys- ja kantopussiksi (ostin joulun alla itselleni kotiin macbookin, jolle minulla ei ole mitään kantokassia), mutta saattaa olla, että tämä laukku tulee kuitenkin työläppärin kantamiseen. Tämä laukku on nimittäin sen verran tyylikäs.



Kaksi muuta löytöä olivat konjakinvärinen nahkainen pussukka (2 euroa) ja muistikirja (1.50 euroa). Olen ehdottomasti pussukkatyttö, en voi sietää, jos tavarani pyörivät laukun pohjalla sekaisin, vaan minulla on monen monta pussukkaa, joihin kerään kaikkea tarpeellista avaimista kyniin ja huulirasvoihin. Tässä pussukassa on sisällä korteille tarkoitettuja taskuja muutama sekä avaimelle tarkoitettu lenksukka. Viehättymiseni konjakinväriseen nahkaan ei näytä laantuvan vuosienkaan jälkeen.


Muistikirja oli nappilöytö juuri nyt tähän hetkeen. Aloitin nimittäin juuri yksityiset laulutunnit kuorolaulun rinnalla. Kuorolaulun myötä oppii hyvin klassista laulua ja laulutekniikkaa sekä tarkkaa virettä, mutta solistiseen pop-lauluun sieltä ei saa välineitä. Löysin opettajan, jonka kanssa nyt lähden opettelemaan löytyisikö minusta solistisempaa otetta lauluun. Kävin ensimmäisellä tunnilla viime viikolla ja olen innoissani. Tarvitsen tunneille muistikirjan, johon kirjoitan ylös opettajan vinkit ja kotiläksyt. Mikä olisikaan parempi muistikirja kuin tuo löytämäni kirja, jonka kantta koristaa piano, viulu ja nuottivihko (viulu ja piano ovat muuten instrumentit, joita osaan soittaa).

maanantai 6. helmikuuta 2017

Kaappisiivo




Nyt kun alkuvuonna minun ei ole tarvinnut olla koko ajan työreissulla, on ollut kapasiteettia käyttää vapaa-aikaani muuhunkin kuin työstä palautumiseen. Olen saanut ihan älyttömän hyvän flown käyntiin kodin nurkkien järjestelyn kanssa. Kipinää hain myös KonMari -metodiin tutustumisesta. Pidän metodia hyvänä, joskin itselle se ei tuottanut niin valtavia ahaa-elämyksiä, kun olen aina ollut aika järjestelmällinen ihminen, kierrättänyt tavaroitani ahkerasti ja luopunut sellaisista, joita en tarvitse. Konmari-metodi antaa kuitenkin aika hyvän prosessin ja askeleet kodin tavaroiden läpikäyntiin ja siinä mielessä olen minäkin sitä hyödyntänyt. Lisäksi seuraan aiheeseen liittyviä Facebook -ryhmiä (Konmari Suomi, Loistava järjestys ja Paikka kaikelle), ja sieltä ammennan sopivia vinkkejä ja inspiraatiota.

Olen nyt käynyt läpi vaatteeni (näitä sorttaan muutenkin useiten, eli helppo rasti minulle). Kovin paljoa ei kierrätettävää ollut, mutta jonkin verran kuitenkin. Vaatekaapin yhteydessä oli myös liinavaatteet, jotka sorttasin ja järjestin. Keittiöpyyhkeitä oli liikaa, ja niistä poistin pinon kirpparille myyntiin.

Sen jälkeen kävin läpi senkin, jossa säilytän vähäisiä kirjojani (olen varsinaisesta kirjahyllystä luopunut jo kauan aikaa sitten, vain muutama suosikki on jäänyt), nuotteja ja muuta sekalaista. Sitten kirjoituspöydän laatikot, joista löytyy niin paperitavaraa kuin muutakin tärkeää. Seuraavaksi haastavampi rasti - kävin läpi kaikki kodin paperit. Esim. palkkakuitit oli minulla mapittamatta kahden vuoden ajalta. Pois lähti pussillinen vanhoja papereita ja nyt on kaikki tärkein siististi kolmessa eri mapissa.

Eteisessä minulla oli aivan liikaa huiveja. Peruja muun muassa 10 vuoden takaiselta Kiinan-opintopätkältä. Vein 10 vanhaa huivia kuorotreeneihini ja sanoin kuorolaisille, että tästä saa ottaa itselleen huivin. Kaikki kelpasi, Eilen vielä ahkeroin kodinkaapin (siivousvälineet, työkalut ja muut kodinjutut) sekä keittiön kuiva-ainekaapin.

Jotain ahaa-elämyksiä tässä prosessissa on tullut, lähinnä kiitos Konmarin:

1. Kaikki huivini olen rullannut pystyyn yhteen koriin. Aiemmin olivat viikattuna pinoon tuohon samaiseen koriin ja pohjalle viikatut jäivät usein aamulla unholaan. Nyt näen yhdellä silmäyksellä kaikki huivit ja voin valita niistä asuuni ja päivän lämpötilaan sopivimman.



2. Pystyviikkausta myös liinavaatekaapissa. Lakanat olen aina rullannut noin, että ne näkee kerralla, mutta pyyhkeissä kokeilin nyt pystyviikkausta. Josko tällä ei tulisi kaatuvia pinoja, jos haluaa ottaa pinon pohjimmaisen pyyhkeen käyttöön. Keittiöpyyhkeitä oli liikaa, niitä pakkasin useamman kirpputorille. Jäljelle jäänyt pino on ylähyllyn vasemmanpuoleisin. Oikealla tyynyliinat. Keskellä pihan pöytäliina ja iso torkkupeitto, jota käytän kesällä rannalla ja pihalla loikoillessani.


3. Keittiökaappien ylähyllyille on vaikea ylettää, joten korien avulla saa tavaroita helpommin käyttöön. Toisessa korissa leivontaan liittyvät jutut, toisessa täyttöpakkauksia, kuten merisuolaa pahvipaketissa sun muuta harvemmin tarvittavaa.


4. Siivouskaapissa on kaikki mahdollinen kodin ylläpitoon liittyvä kerätty isoihin kannellisiin säilytyslaatikoihin. Kaikkea ilmastointiteipistä jatkojohtoihin ja uuteen pyykkinaruun. Nyt on helppo nostaa laatikko ulos kaapista ja ryhtyä kaivelemaan, jos jotain noista kaipaa.



Tähän projektiin ei ole toistaiseksi mennyt kuin pari viikkoa, kun olen pikkuhiljaa iltaisin kaappi tai laatikko kerrallaan paikkoja järjestellyt. Montaa nurkkaa ei ole enää jäljellä, eli minulla tämä projekti on kyllä varsin kevyt. Tosi hyödyllinen kuitenkin, tiedän tarkalleen mitä kotona on ja mistä se löytyy.