Nyt nelisen kuukautta Nespresson kanssa eläneenä täytyy todeta, että kone on varsin näppärä. En ole kaivannut isoa kahvikonetta oikeastaan ollenkaan, vaikka Nespressossani ei ole maidon kuumentamiselle tai vaahdottamiselle ratkaisua (pitäisi ostaa erillinen maidonvaahdotin, mutta en ole vielä raaskinut). Koska juon useiten kahvini cappuccinona, olen lämmittänyt maidon nyt aina mikrossa ja vaahdottanut sen kätevällä patterikäyttöisellä käsivispililällä ja homma on toiminut ihan mukisematta.
Nespresson valmistamasta espressosta on vaikea löytää moitittavaa. Crema on hieno ja kapseleissa on niin paljon makuvaihtoehtoja, että kaikille löytyy omaan makuun sopivia. Oma makuni suuntautuu tummiin ja voimakkaisiin espressoihin ja niihinkin löytyy todella monta vaihtoehtoa valikoimasta. Olen ollut suorastaan hämmästynyt valikoiman laajuudesta. Myös suomalaiselle yleisölle vähän tuntemattomampi kofeiinittoman kahvin konsepti on Nespressolla hyvin hallussa. Kofeeiinittomiakin vaihtoehtoja on valikoimassa todella monipuolisesti.
Viikonloppuisin ruuan jälkeen parhaalta maistuu tumma espresso. Tässä valmistuu valikoiman Kazaar-kahvi, joka on vahvuusasteeltaan 12/13, eli todella vahvaa. Kuvauksensa mukaan vahva ja siirappinen, uskalias yhdistelmä eteläamerikkalaista Arabicaa ja brasilialaista ja guatemalalaista Robustaa, joka on tuotettu Nespresson korkeiden laatuvaatimusten mukaisesti. Kazaar on erityisen vahva ja intensiivinen kahvi. Karvasta makua ja pippurin aromeja tasapainottavat kahvin täyteläinen kermainen koostumus.
Kuppina muuten yksi ihanista "liisa ihmemaassa" -kupeiksi ristimimistäni raitakupeista. Nämä on ostettu kymmenisen vuotta sitten Hietsun kirpparilta. Näitä on neljä eri väristä kuppiparia.
Nespresso on siis päässyt hiipimään arkeeni ja järeä Rancilion kahvakone saa nyt viettää aikaansa vintillä. Pitää jossain vaiheessa tehdä päätöksiä sen suhteen, että mitä sille tapahtuu. Ainakaan vielä en ole valmis luopumaankaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti