lauantai 23. tammikuuta 2016

Uutta keittiössä - wieniläistuolit tuli taloon

Vanhempani ovat pari viikkoa Kuuban lomalla ja jättivät autonsa minulle käyttöön. Minä olen käyttänyt kyseistä bensapeliä hyödyksi kiertelemällä sellaisia kirpputoreja, joissa normaalisti en kummoisesti pääse käymään.

Viimeaikaisilla kirpparikäynneillä löytöjä on rapissut tasaiseen tahtiin ja siinä sivussa keittiö on päässyt ihan uudistumaan.

En ole ollut kovin innoissani keittiön ruokapöydän tuoleista - ne eivät ole missään vaiheessa oikein minua säväyttäneet. Ja kaiken lisäksi ne ovat muoviset - materiaali, joka ei sisustuksessa ole minulle oikein kovin mieluinen. Lisäksi vanhat tuolit olivat liian suuret (kuuden hengen pöydän ääreen mahtui vain neljä tuolia) ja muutenkin vähän kömpelöt, raskaatkin. Olen miettinyt uusia tuoleja ajan sivut, muttei minulle oikein missään vaiheessa kirkastunut millaiset tuolit keittiöön haluaisin. Materiaaliksi halusin kuitenkin puuta. Uusien etsintä ei ole ollut kovin aktiivista, sillä en oikein tiennyt mitä etsin.

Keittiön vanhat tuolit



Espoon Kontissa eteen käveli kuusi kappaletta hyväkuntoista wieniläistuolia. Kunto moitteeton, ulkomuoto miellytti, keveitä ja siistejä, hinta aivan mitätön - kymmenellä eurolla lähti. Siitä se ratkaisu sitten löytyikin, vielä kun kaikki kuusi tuolia käsittämättömästi mahtuivat vanhempieni henkilöautoon ilman kummempia kommervenkkejä (kaksi takapaksiin ja neljä takapenkille).

Roudasin vanhat valkoiset tuolit vintille odottamaan kohtaloaan - myynkö vai säästänkö, tai löytyykö tutuista joku, joka tarvitsisi ja haluaisi tuolit. Todennäköisesti luovun niistä kuitenkin kokonaan, tavalla tai toisella.

Uudet tuolit muuttivat keittiön ilmettä selkeästi. Kaikki kuusi tuolia menivät pöydän ääreen vaivatta. Yleisilme muuttui. Levitin pöydälle valkoisen ikivanhan kirpparilöydön - pellavaliinan, vaikkakin tammipöytäni on tismalleen saman värinen kuin uudet tuolit, eli siinä mielessä nämä menevät mainiosti yhdessä settinä.





En vielä yhtään tiedä jätänkö tuolit puunväriseksi, vai maalaisinko ne. Olen miettinyt valkoista, mustaa ja sitten jotain värikästäkin. Vai olisikohan eri väriset tuolit hauska juttu? Keltainen seinähän minulla on keittiössä, mutta keltaiset tuolit vaikuttaisivat mielestäni liian värikoodatulta ja harkitulta.

Toistaiseksi tuolit saavat olla puun värisenä, ja sellaisiksi ne saattavat jäädäkin. Ne löytävät nimittäin mukavan parin keittiöni puisista työtasoista ja toisaalta kyseinen puunsävy on mielestäni oikein kaunis. Olen tuijotellut netissä kuvia wieniläistuoleista erilaisissa keittiöissä jonkinlaisen idean löytämiseksi värin suhteen. Niitä kuvia riittääkin, Thonetit ja Tonit ovat ilmeisessä suosion nousussa.

Ehkä jokin ajatus tässä vielä kirkastuu. Tällä hetkellä olen kuitenkin tyytyväinen löytööni ja tuolien ulkomuotoon tuollaisenaan.

2 kommenttia:

  1. No oho,kylläpäs muuttui keittiön ilme! Ihanan ilmavat kevyet tuolit,ja hyvällä hinnalla löysit! - P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö vain! Tämä kierrätyssisustaminen on kyllä hauskaa, kun koskaan ei tiedä mitä tulee vastaan. Vaikka tosiaan mulla ei ollutkaan kirkkaana mielessä se millaisen ratkaisun keittiöön haluan, niin tämä ratkaisu tuli vähän niin kuin itsestään.

      Poista