Koska ystäväni ei asu Helsingissä, olimme jo aika päivää sitten sopineet, että tulee "viikonlopun viettoon" luokseni. Olihan tuo jotain aavistellut polttarien suhteen, ihan niin kuin arvasinkin.
Perjantai-ilta vietettiin rauhallisesti tyttöjen kesken kotonani (minä, ystäväni ja hänen puolivuotias tyttärensä - kummityttöni). Syötiin pannukakkua marjoilla ja jätskillä (taisi kaasoakin jännittää kun tuli varsin tärähtänyt kuva).
Lauantaiaamuna sitten alkoi juhlaohjelma. Syötiin brunssia Fazerilla.
Verestettiin vanhan harrastuksen muistoja balettitunnilla. Saunottiin ihanassa Kotiharjun korttelisaunassa.
Pakkauduttiin Radissonin sviittiin. Syötiin ja juteltiin. Herkuteltiin (muun muassa) siskoni tekemällä taivaallisen hyvällä suklaakakulla. Hemmoteltiin morsianta kosmetologi-palveluilla - kasvohoidolla ja meikillä.
Nukuttiin sviitissä hyvin (juhlakalu ensimmäistä kertaa tyttärensä syntymän jälkeen vauvastaan erossa), syötiin ihana hotelliaamiainen. Pyydettiin myöhäinen check-out ja saunottiin vielä huoneessa ja nautiskeltiin maisemasta Helsingin kattojen yllä aamutakeissa parvekkeella vilvoitellen.
Tyytyväinen oli päivän juhlasankari. Samoin kaasonsa. Kaikki meni suunnitelmien mukaisesti. Päivä oli hauska ja ikimuistoinen.
Ja koska varmasti tästä postauksesta mieleenpainuvin juttu oli se perjantai-illan pannukakku ja kaikki lukijat siellä jäivät kuumeisesti kärttämään reseptiä, niin Valio se minuakin neuvoi.
Huomasin lukevani tätä postausta korvasta korvaan ulottuva typerä hymy kasvoillani ja loppuun päästyäni rupesi itkettämään. Tällainen mie nykyään olen. Kiitos vielä ikimuistoisesta viikonlopusta ja maailman parhaista polttareista <3. Mitään en muuttaisi. Ja 26 vuotta! Se on pitkä aika se. -P
VastaaPoistaPannukakkureseptikö ne kyyneleet vieräytti? :) Olet kyllä varsinainen kyynelehtijä. Toisaalta taidan olla tyytyväinen, taitaa vain vahvistaa käsitystä siitä että yllätys oli mieluisa.
Poista