lauantai 31. toukokuuta 2014

Kylmä kahvi kaunistaa

Nam miten hyvää tämä Valion uusi Latte-maitokahvijuoma on! Kaunistaa tai ei, niin hyvältä ainakin maistuu. Voisi kuvitella, että tämä maistuu myös ihmisille, jotka eivät ole niin kahvifaneja kuin minä.


torstai 29. toukokuuta 2014

Kasvispihvit

Aina kun on mahdollista niin päättää, niin pysyn kaukana ruokakaupoista ja niiden ruuhkista pyhäaattoina. Usein se onkin mahdollista, sillä kuten olen täälläkin kertonut, olen kotivara-ihmisiä. Se tarkoittaa sitä, että kotoa löytyy aina edes jotain ruoka-aineksia, joista saa pyöräytettyä useaksikin päiväksi riittävän ruuan. Eli jotain proteiinia on aina pakkasessa, juureksia jääkaapissa ja säilykkeitä, ryynejä, pastaa ja jauhoja kuiva-ainekaapissa... Ikkunalla kasvaa yrttejä ja kananmuniakin löytyy lähes aina.

Tänään sitten valmistuikin helatorstain päivällinen "kaikkea mitä kaapista löytyy" -mentaliteetilla. Löytyihän sieltä, vaikka mitä. Sopivasti tulikin taas hyödynnettyä kaiken maailman salaatinkannikat ja oliivipurkin pohjat. Tämä tekee välillä tosi hyvää ja pitää ruokahävikin lähes nollana (ruuan hävikin minimointi on minulle tärkeää).

Kasvispihvit syntyivät jääkaapin aineksista. Koska näin pyhänä laiskottaa, niin en jaksanut edes vaivautua paistamaan niitä pannulla, kun uunikin on keksitty.



Kotivaran kasvispihvit

4 perunaa
2 porkkanaa
n. 100 g parsakaalia
2 kevätsipulin vartta
1/2 purkkia kapriksia (pieniä)
2 kynttä valkosipulia
nippu tuoreita yrttejä (oreganoa ja timjamia)
3 kananmunaa
1 dl korppujauhoja
1 dl ruokakermaa
2 tl suolaa
1 tl paprikajauhetta
mustapippuria rouhittuna

Pese ja kuori perunat ja porkkanat ja raasta ne. Hienonna veitsellä hienoksi parsakaalin kukinnot ja kevätsipulin varsi. Sekoita kaikki kulhossa. Raasta joukkoon valkosipulin kynnet. Hienonna maun mukaan joukkoon tuoreyrttejä. Sekoita loputkin ainekset massaan ja kaikki tasaisesti sekaisin. Muotoile pellille leivinpaperin päälle haluamasi kokoisia pihvejä ja paista niitä 175-200 asteisessa uunissa reilu puoli tuntia kunnes pinta on ruskistunut ja pihvit kypsyneet pehmeiksi.

Kaivelin pakkasesta kasvispihvien seuraksi vielä lihapihvit. Jääkaapista löytyi roomansalaatin rippeet, joista sai vielä hyvän vihersalaatin aikaiseksi parin tomaatin, oliivipurkin pohjien ja parin pähkinän kanssa. Kasvispihveille sopisi älyttömän hyvin joku jugurttikastike, esim. tsatsiki, mutta sellaiseen ei jääkaapissa ollut aineksia. Raejuustoa sen sijaan löytyi, joten sai ajaa asiaa.


Näin herkullinen päivällinen syntyi kaivelemalla omia kaappeja. Nyt jääkaappi onkin sitten oikeastaan tyhjä, eli huomiselle luvassa ruokakauppareissu viikonloppua varten.

Kun vapaapäivänä sataa

Myönnetään. Toivoin helatorstaille sadetta. Muuten ei luonne olisi antanut periksi pyhittää tämä pyhä Game of Thrones -maratonille. Nyt saa hyvällä omatunnolla ottaa kiinni mitä neloskaudella on tähän mennessä tapahtunut.

Hei, sytytin kynttilänkin palamaan. Ja nukuin villasukat jalassa, kun energiapihi on tietenkin kääntänyt lämmöt pois päältä jo monta viikkoa sitten. Kesä, tule takaisin (mutta vasta kun GoT on kahlattu läpi. Eli varmaan tänään illalla...).


sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Auringossa

Näissä merkeissä meni melkein koko viikonloppu. Ulkona auringosta nauttien. Valkoiset kintutkin ovat saaneet vähän väriä pintaansa.


Meidän piha on ihana. Se toimii koko talon yhteisenä lisäolohuoneena näin kesäaikaan. Minäkin vietin koko lauantaipäivän pihalla kirjan kanssa ja ystävän kanssa turisten.

Zadie Smith on muuten yksi suosikkikirjailijoistani. Luin Kauneudesta pari vuotta sitten kaverini suosituksesta. Nyt menossa on Nimikirjoitusmies, joka on kirjoitettu ennen kuin Kauneudesta julkastiin. Se on samaa herkullista tekstiä, täynnä loistavia oivalluksia. Seuraavaksi luen Valkoiset hampaat.

Maljakollinen Suomea

Jos Suomi olisi kukka-asetelma, niin se olisi mielestäni tällainen kielokimppu Aalto-maljakossa.



Olen nykyään Aalto-maljakon iloinen omistaja. Olen haaveillut maljakosta pitkään, mutten koskaan raaskinut sitä ostaa. Asuinpaikkani fb-kierrätysryhmä on tosi hyvä ja vilkas tavaranvaihtofoorumi. Bongasin, että siellä oli myynnissä Aalto-maljakon settipakkaus - sellainen jossa oli sekä se iso koko, että lisäksi vielä tuo tuollainen pienempi. Hinta oli todella halpa ja minä onnekas oli nopein varaaja. Myyjä toi maljakot vielä kotiinkuljetuksella! Oli tosi mukava tyyppi kaiken lisäksi. Hän kertoi, että he olivat saaneet lahjaksi kaksi kyseistä pakkausta, joten toinen oli luonnollista kierrättää eteenpäin. Minä taas kerroin halunneeni tämän suomalaisuuden symbolin kotiini jo pidemmän aikaa, mutta hinta on kauhistuttanut liikaa. Tällaiset settipakkaukset maksavat kaupassa 160 euroa (huh). Ostin omani 80 % halvemmalla.

Ihanat kielot poimin äsken tien poskesta, kun pyöräilin ystävän luota kotiin. Kielot ovat yksiä suosikkejani. Niin kauniita.

lauantai 24. toukokuuta 2014

Aamuoodi

Ihan alkuun varoitus: jos aamufiilistelyt ärsyttää, niin lopeta lukeminen tähän. Seuraa nimittäin aamuylistystä!

Olen aamuvirkku. En ole aina ollut. Teini-ikäisenä uni maistui lähemmäs puolta päivää, mutta muutos tapahtui joskus vähän reilu kaksikymppisenä. Ryhdyin heräämään automaattisesti viikonloppuisinkin viimeistään kahdeksan maissa - levänneenä ja virkeänä.

Aamut ovat mielestäni päivän parasta aikaa. Jos aamuni on kiireinen ja huono, niin koko päivä on huono. Tästä syystä herään työaamuinakin aina hieman aiemmin kuin oikeasti pitäisi jotta minulla on reilusti aikaa rauhassa valmistautua päivään - juoda kahvia, katsella Ylen Aamu-tv:tä, istuskella sohvalla, katsoa ulos ikkunasta...

Töissäkin olen aamulla tuotteliain. Teen mieluiten haastavimmat ja eniten keskittymistä vaativat työtehtävät aamun aikana ennen lounastaukoa, sillä silloin aivoni tuntuvat toimivan parhaiten ja homma sujuu. Iltapäivällä on sitten hyvä vastailla sähköposteihin ja tehdä sen sellaista helpompaa.

Tänä aamuna heräsin seitsemän jälkeen, kun sängyn vieressä avoimena olleesta ikkunasta tulvi linnunlaulut korvaan (kyllä - herään nykyään oikeastaan joka aamu linnunlauluun, sillä asuinalueellani pikkulintuja pesii aivan älyttömästi ja linnunlaulu on todellakin voimakasta). Nousin ja kävelin rutiininomaisesti ensin keittiöön napsauttamaan kahvinkeittimeni lämpenemään. Sitten aamutoimet.

Aamutoimien jälkeen keittiöön. Avaan ikkunan ja tarkkailen hetken kevään etenemistä. Olen aiemminkin kertonut, että olen innokas kaupunkiympäristön luontoseuraaja ja nyt oman kasvi- ja eläinrikkaan pihan kautta luontobongauksesta on tullut entistä helpompaa ja mielenkiintoisempaa.


Kahvin keitän joka aamu järeällä espressokeittimelläni. Siitä olisi todella vaikea luopua - olen kahvifani.


Aina (niin arkisin kuin viikonloppuisinkin) jauhan tuolla oikeanpuolisella kahvimyllyllä kerta-annoksen papuja hienoksi ja teen kupillisen kahvia tuolla koneellani. Arkisin hieman yksinkertaisemman version - americanon, johon lorautan joukkoon maitoa. Viikonloppuisin teen capuccinon, johon vaahdotan maidon tuolla koneen höyrynokalla.


Viikolla lehdet jää usein lukematta venyvien työpäivien ja muiden aktiviteettien takia. Viikonloppuna luen kertyneet lehdet pois. Niin tänäkin aamuna.

Kun lehdet on luettu ja kahvi juotu kello alkaa olla yhdeksän. Tänään reissulassen koti kaipaa kohennusta, joten ei kun lakanat pois sängystä ja pesukone pyörimään. Matot kainaloon ja ulos tamppaamaan. Imuri laulamaan ja moppi hommiin.



Kun koti on siivottu, pyykit ulos kuivamaan. Sitten alkaakin olla aamiaisen nälkä. Hullun marjahamsterin pakkasesta löytyy vieläkin marjoja, vaikka tuntuu että niitä on jo koko talvi ahkerasti syöty. Nyt alkaa olla jo kiire saada viimeiset marjat "tuhlattua" koska kohta jo saadaan uusia. Pakkasesta siis esiin mustikkaa ja vadelmaa, ne mikroon hetkeksi pyörimään kunnes muuttuvat umpijäisistä kohmeisiksi. Sitten tehosekoittimella marjasmoothie - mustikkaa, vadelmaa, loraus vettä, pari ruokalusikallista kurpitsansiemeniä, auringonkukan siemeniä ja pellavarouhetta joukkoon.



Huurteisen kylmä marjajuoma lasiin ja ei kun ikkunan ääreen taas nauttimaan auringosta ja lämpimästä aamusta.


Jaahas - kello on kymmenen. Aamiainen nautittu, lehdet luettu, koti siivottu ja pyykit pesty. Mitäs seuraavaksi? Taidan lähteä pihalle aurinkoon. Aamut on parhaita. Erityisesti tällaiset aamut.

maanantai 19. toukokuuta 2014

Uusin menopelini: kickbike

Pyöräperheeseeni on liittynyt uusi jäsen: potkupyörä. Ostin tämän asuinalueeni facebookin kierrätysryhmästä.

Tällä kelpaa potkutella kauppareissut ja muut asiointimatkat. Potkupyörä sopii myös kuntolenkkeilyyn, sillä potkissa käyttää varsin isoja lihasryhmiä. Tällä kun kunnolla lähtee potkuttelemaan, niin tietää potkineensa. Vähän vaihtelua iänikuiseen polkupyörän polkemiseen (joka tosin on suosikkikulkupelini, en valita).



Ja onhan se söpö kuin mikäkin.

sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Peruna-lipstikkakeitto

Kun viettää viikon maailmalla herkutellen kaiken maailman chateaubriandeilla, tekee kotiinpalatessa mieli jotain yksinkertaista, kevyttä ja suomalaista.

Tähän himoon sopii enemmän kuin hyvin suomalaistakin suomalaisempi peruna-lipstikkakeitto. Vielä kun sattuu olemaan niin onnekas, että omalta pihalta sattuu löytymään lipstikka, josta on hyvä alkukesän versoja käydä keittoonsa katkomassa.


Lipstikkahan se siinä
Reseptinä toimii Hesarin pitkäaikaisen ruokatoimittajan Mysi Lahtisen soppaohje. Alkuperäisessä reseptissa keitto suurustetaan vehnäjauhoilla, mutta koska laitoin vähän vähemmän nestettä (n. 1.5 litraa reseptin 2 litran sijaan) ei mielestäni suurustuksia kaipailla. Keitto oli riittävän samettisen paksua ilmankin.

Peruna-lipstikkakeitto

voita tai öljyä
4 isoa keltasipulia hienonnettuna
n. 0.5 l lipstikanlehtiä hienonnettuna
3 perunaa raastettuna
1.5 l vettä
2-3 kasvisliemikuutioita tai vaihtoehtoisesti 2 tl suolaa, valkopippuria, loraus soijaa ja 2 rkl dijon-sinappia
2 dl kermaa / ruokakermaa

Kuumenna kattilassa voi tai öljy ja kuullota siinä hienoksi leikatut sipulit kuultaviksi. Lisää silputtu lipstikka ja kääntele seosta, ettei se pala pohjaan. Pienennä lämpöä. Lisää vesi, mausteet/kasvisliemikuutiot (alkuperäisessä ohjeessa kasvisliemikuutiot, mutta minä en niitä harrasta, joten maustoin reseptissä näkyvillä mausteilla) ja raastetut perunat. Anna keiton kiehua hissukseen kannen alla puolisen tuntia. Lisää keittoo kerma tai ruokakerma (riippuen kuinka paljon rasvaa haluat soppaan laittaa, itsellä toimii ruokakerma hyvin) ja anna kiehua vielä pienellä lämmöllä puolisen tuntia.


Sisko saapui yllätysvierailulle juuri kun keitto oli valmista. Sisko pyöräytti sopan kaveriksi meille vielä ihanat ruisleivät, joihin tuli pestosta, oliivesta, tomaateista ja valkosipulista valmistunut tahna, salaattia ja paistettua halloumia. Nam.





perjantai 16. toukokuuta 2014

Kauniit pakkaukset

Kauniiseen pakkaukseen pakattu tuote - oli se mitä tahansa - tekee tuotteen käytöstä tuplasti mukavampaa.

Näin kauniissa pakkauksissa Fairmounth-hotelliketju pitää kylpytuotteitaan. Niin kuin pakkauskin antaa ymmärtää ne vielä tuoksuvat vienosti ruusulle. Ihania.


torstai 15. toukokuuta 2014

Karhunvatukkaa niin paljon kuin napa vetää

Joku ehkä muistaakin, että rakastan karhunvatukoita. Söin niitä erityisesti Portugalin vuosina - niitä kun kasvaa siellä ihan villinä. Välillä hemmottelen itseäni Suomessakin ja ostan marjoja pienen rasian, jos niitä on lähimarketissa saatavilla.

Nyt olen päässyt ehkä maailman parhaan hotelliaamiaisen pariin. Onnekas minä asun tässä hotellissa koko viikon. Ja mitä onkaan aamiaisbuffetissa tarjolla - iso kulhollinen tuoreita karhunvatukoita. Taisin syödä tänä aamuna koko kulhollisen yksin...


Paras julkkisbongaus ikinä

Näin eilen Chuck Hughesin - kanadalasen julkkiskokin, jonka tv-sarja Chuck's day off pyörii myös Suomessa. Iih. Olen nolon intona. I rest my case.


keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Kaksi vaatekauppaketjua, joita kaipaan maailmalta Suomeen

Olen kahden Suomesta löytymättömän vaatekauppaketjun fani: Banana Republicin ja Massimo Duttin. Toisaalta on kiva käydä heidän liikkeissään vain maailmalla, mutta en pistäisi yhtään pahakseni jos jompi kumpi tai molemmat rantautuisivat Suomeen.

Molemmat merkit ovat pullollaan ihania vaatteita, laukkuja, huiveja ja koruja. Sellaisia joiden varaan voisin oman vaatekaappini rakentaa. Massimo Dutti on vielä kaiken lisäksi hinnaltaan varsin edullinen (tai ainakin Lissabonissa, jossa eniten olen MD:llä ostoksilla käynyt) - mm. silkkipaitoja löytyy sieltä noin 60 eurolla. Missään muualla en ole silkkiä nähnyt näin edullisesti (no okei, ehkä Kiinassa ja Vietnamissa).

Banana Republic on ehkä Massimo Duttia aavistuksen kalliimpi merkki, mutta ei kovin kallis sekään. Kävin heidän liikkeessään täällä Montrealissa ja samaisella silkkipaitaindeksillä ilmoitettuna: Banana Republicin silkkipaidat maksavat noin 80 euron luokkaa. Sovittelin siellä ihania mekkoja, mutta koska juuri hankin Suomesta kaksi uutta mekkoa, jätin tällä kertaa ihanuudet kaupan rekkiin roikkumaan.

Siispä; lisää vinkkejä maailmalle: mikäli matkustatte paikkaan, josta löytyy joko Massimo Dutti tai Banana Republic ja pidätte klassisesta vaatetyylistä, nahkalaukuista, hienoista pukukoruista ja sen sellaisesta - suosittelen pistäytymään liikkeissä.

Montrealin pääostoskatu Sainte-Catherine sijaitsee ihan hotellini vieressä

Näkymää Sainte-Catherillä

tiistai 13. toukokuuta 2014

Anna elämys

Äitienpäivä meni jo, mutta kerronpa vielä mitä meidän äiti sai lahjaksi tänä vuonna. Olen nimittäin varsin onnellinen, että yllätys onnistui ja äiti sai minulta ja siskoiltani lahjaksi elämyksen, ei tavaraa. Siitäkin huolimatta, että minä vietin äitienpäivää toisella puolen maapalloa.

Olin sopinut etukäteen isän kanssa, että tulevat äidin kanssa mökiltä kotiin sunnuntaina viimeistään klo 18. Pidin tarkemmat tiedot isältäkin salassa, sanoin vain että silloin kotiin tulee "jotain".

Se jotain oli oven taakse ilmestynyt teekkarilaulajien kvartetti (joka tosin tällä kertaa sisälsi kolme laulajaa neljän sijaan), joka tuli kotiin laulamaan äidille yllätyskeikan. Serenadeja äidille siis. <3

Isä sen sijaan oli yllättänyt äidin ruohotrimmerillä, jolla äiti voi toteuttaa metsänhoitoharrastustaan. Tämä oli siis ihan äidin toivomuslistalta ja äiti tykkäsi lahjastaan. Voi kuulemma pitää hyvin mökin metsäpolut siistinä, kun on trimmeri jolla hurisutella. :)

DAVIDsTEA

Pistäydyin Montrealissa aivan ihanassa teekaupassa, DAVIDsTEAssa. Huumaava tuoksu, valtava teevalikoima ja ihanat supervärikkäät pakkaukset saavat multa ison peukun. Ostin täältä kotiintuomiseksi muutamaa erilaista teetä, joita myyjän opastuksella maistelin.

DAVIDsTEA on kanadalainen teeketju, mutta kuulemma heillä on nykyään myymälöitä myös USAssa. Jos siis matkustat jompaan kumpaan suosittelen pitämään silmät auki ja käymään maistelemassa teelaatuja ja tuoksuttelemassa ihania tuoksuja, jos tämä eteen sattuu.



My kind of BMW

Olen vihdoin löytänyt suosikkini BMW:n mallistosta. Tämä virtaviivainen peli kulki kuin unelma ja toimi erinomaisesti vaihtelevassa maastossa. Testiajo tapahtui täällä Montrealissa, jossa olen parhaillaan työmatkalla. Maasto ei ollut helppo, sillä nousin tällä Mount Royalille, paikalliselle "vuorelle".


Hienot maisemat sieltä vuorelta avautuikin kaupunkiin. Tämä ei ole yhtään hassumpi paikka maailmassa tämä Montreal.






keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Tasma-dress

Nyt kävi sitten niin, että ostin mekon (okei, rehellisesti sanottuna ostin tänään kaksi mekkoa, mutta kerron tässä nyt vain toisesta, joten leikitään että ostin vain yhden...).

Taustatiedoksi kerron, että muutaman kuukauden päästä, eräänä elokuisena päivänä minulla on kunnia toimia kolmatta kertaa elämässäni kaasona. Kaksi edellistä kertaa olen toiminut kunniatehtävässä eräässä omistamassani kauniissa silkkimekossa. Kyllä kolmaskin kerta menisi, mekko on nimittäin sen verran juhlava että sitä ei ihan mihin tahansa pikkujuhliin päällensä viitsi pukea. Ajattelin kuitenkin, että käyn nyt näihin häihin ainakin katsomassa odottaisiko jossakin minua täydellinen uusi mekko.

Se päivä tuli tänään. Päätin pistäytyä Marimekolle. Sain erinomaista palvelua todella mukavalta myyjältä ja päädyin sovituskoppiin sovittamaan ehkä kymmentä erilaista mekkoa. Olin avoimin mielin. Sanoin olevani valmis sovittamaan aivan kaikkia mekkoja, paitsi niitä joissa on joku Marimekkoa huutava klassikkokuosi. Niin kuin vaikka Unikko.

Sieltähän se löytyi - minun uusi mekkoni. Tasma-mekko. Täysin erilainen kuin mitä minulla on koskaan ollut. En olisi sitä edes varmaan koskaan itse rekistä sovitettavaksi valinnut, mutta myyjä sen minulle syliin antoi saatesanoilla "et usko kuinka ihana tämä mekko on ennen kuin laitat sen päällesi". Mekko on niin värikäs, että se on värikkäämpi kuin kaikki ikinä omistamani vaatteet yhteensä. Kuosi on nimeltään Teippi, joka on Marimekon mukaan saanut inspiraation digitaaliajasta - pikseleistä ja sen sellaisesta. Varsinainen digitaali-ilottelu. Niin ihana. Ja niin monikäyttöinen, kun voin laittaa tämän paitsi häihin, niin myös myöhemmin rauhoittaa mustalla bleiserillä työkelpoiseksi.

Tasma-mekko, kuva lainattu Marimekolta
Helma on muuten minulla pidempi kuin mitä kuvassa. Taitaa olla aikamoinen gasellisääri tuo malli. Meikäläisen töppöjaloilla helma laskeutuu soveliaasti melkein polveen asti.

sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Kierrätysmummon snobihetki

Välillä tässä modernissa mummolassa vaihdetaan kierrätysjutut snobailuun. Snobailuhetkeen kuuluu lasi hyvää punaviiniä ja uusin golflehti.


Lehdessä oli muuten juttu Portugalin golfkentistä. Olemme sattumoisin menossa kuukauden päästä Portugalin parhaaksi tituleeratulle resortille - Praya d'el Reylle. En malta odottaa. Ihanaa, kun loma lähestyy!

Suosittelen

Blogeissa kiertää kiva haaste, jossa saa suositella sellaisia juttuja, jotka suositukset omasta mielestään ansaitsee. Suositeltavia juttuja olisi vaikka mitä, mutta tässä minun tämänhetkisiä poimintojani.

1. Pyykkien kuivatus ulkona

Pitkän talven jälkeen on ihanaa, kun taas saa pyykit ulos kuivamaan. Pienen asunnon omistaja erityisesti on kiitollinen pihan ja pyykkinarujen tuomasta lisäavusta pyykkihuollon suhteen. Pyykit kuivavat nopeasti ja saavat aivan ihanan tuoksun. Raikkaampaa tuoksua saa hakea.



2. Ruokakauppalöytöjä

Uusimmat suosikkini ruokakaupan hyllyltä ovat Valion mangopiimä, pehmeä raejuusto ja Yosa Sport välipala.


Mangopiimä on uusi aamiaissuosikkini. En oikein innostu makeista jugurteista, vaan syön lähes poikkeuksetta maustamatonta. Tässä mangopiimässä on vähän makeutta, mutta piimän happamuus tulee mukavasti läpi. Sopivaa minun happamista mausta pitävälle suulleni.

Pehmeä raejuusto on samettia suussa! Täyteläinen maku ja paksu rakenne tekevät tästä varsinaisen herkun. Sopii erinomaisesti esimerkiksi leivän päälle levitteen sijaan.

Olen suuri Yosan kauravälipalojen ystävä muutenkin (sitruuna on suosikkini, luonnollisesti) ja myös tämä uusi Yosa-tuote on tosi hyvää ja toimii hyvin, jos kaipaa pikaista välipalaa vaikka ennen jumppaa.

3. Inspiroivat kirjat ja lehdet

Tykkään pitää yöpöydällä sellaisia kirjoja, joita voi selailla ja tuijotella silloin, kun ei jaksa tarttua romaaniin ja keskittyä juoneen. Tällaiset ovat ihanan rentouttavia. Suosittelen lämpimästi kierrätyskeskusten ja muiden kirpputorien kirjahyllyjä omien versioiden löytämiseksi. Niissä on yleensä hyllyt pulloillan kirjoja.

Omalta yöpöydältä löytyy tällä hetkellä kolme kirpparilta löydettyä inspiraatiokirjaa: Lasse J. Laineen ihan huippu "Suomen luonto", Strömsön Parhaat palat ja mahtavilla kuvilla varustettu Sisustusatlas.


4. Plantagenin yrtintaimet

Yritit senkun kukoistavat ja kasvavat hurjaa vauhtia, vaikkeivat ole vieläkään päässeet ulos lopulliseen sijoituspaikkaansa viileistä öistä johtuen. Olen näitä käyttänytkin jo vaikka kuinka paljon ja pukkaa koko ajan uutta vartta ja lehteä. Ihan huippulaatuisia nämä Plantagenin yritit tänä vuonna.


5. Vaatekaapin kevätsiivous

Nyt on taas sen aika. Suosittelen lämpimästi! Omat kaappini olen käynyt viikonlopun aikana läpi.

Kevätsiivouksessa kannattaa tyhjentää koko kaappi, pyyhkiä hyllyt nihkeällä rätillä ja käydä läpi kaikki vaatteet - talvivaatteet talvisäilytykseen, kesävaatteet esille, käyttämättä jääneet kierrätykseen, risat roskiin.

Paksut neuleet, lämpimät villakerrastot, takit, villahuivit, pipot, rukkaset sun muut talven varusteet on täällä pakattu laatikoihin ja vakuumipusseihin ja kiikutettu vintille. Ei tule ikävä. Kaapeissakin on niin paljon enemmän tilaa kun tilaa vievät vaatteet on pois.



Tästä voi kukin halutessaan poimia haasteen itselleen. Ja omia suosituksia saa myös vinkata tännepäin, vaikka kommenttilootan kautta.

Oi mikä löytö!

Mulla on ollut viikonloppulaukku etsinnässä jo ties kuinka kauan. Periaatteessa monta vuotta. Kaikki kivat, joita olen kaupassa katsellut on maksanut pienen omaisuuden.

Ja voi vitsi mitä sitten tapahtuikaan. Tämä ihanuus tuli kirpparilla vastaan. Täydellistä konjakinväristä nahkaa. Tosi hyväkuntoinen ja koonsa puolesta juuri sopiva viikonloppureissuille. Myös vaatimukseni pitkästä olan yli menevästä hihnasta täyttyy - helpottaa huomattavasti kantamista, kun saa kädet vapaiksi.

perjantai 2. toukokuuta 2014

Huoltoa

Mun uusi puhelin lähti takuuhuoltoon viikon käytön jälkeen. Siinä ei toiminut oikein mikään. Tällaisissa tilanteissa muuten asiakkaan rooli on tosi epäkiitollinen. Saat rikkinäisen kapistuksen ja sen takia sinulle tulee kaikennäköistä ylimääräistä vaivaa, kun puhelinta lähdetään korjaamaan. Voi kun voisikin saada vain uuden puhelimen suoraan. Ja kaiken lisäksi myyjällä ei välttämättä ole edes tarjota lainapuhelinta sinulle siksi aikaa - aika huono juttu näin työpuhelimen käyttäjälle. Johan siinä liiketoiminnat kärsii jos sinulla ei ole puhelinta 3-5 työpäiväksi.

Kuvaan tänne blogiinkin kännykkäkameralla. Tämän huoltotapauksen takia kuvaaminen ei onnistu, joten vappu meni ja mulla ei ole tarjota piknik-kuvia tänne.

Katastrofaaliset sääennusteet eivät tänä(kään) vappuna pitäneet paikkaansa. Mitään valtavaa koko päivän kestävää saderintamaa ei Helsingin ylle ainakaan tullut. Pääsimme aamulla perinteiseen tapaan hyvin Ullanlinnanmäelle nauttimaan perinteisestä vappupiknikistä. Osallistujaporukka oli vain harmittavan harvalukuinen kun niin moni jätti sääennusteen takia tulematta mukaan. Aamupäivän ilma oli kuitenkin varsin hyvä piknikille - sateet alkoivat vasta iltapäivällä, jolloin pakkasimme eväät laukkuun ja lähdimme kotiin.

Perinteinen vappupiknik siis taas tehty, vaikkei kuvia tästä todisteeksi olekaan. Eväät olivat - kuten aina - runsaat ja herkulliset. Shampanjaa toki myös. Nam.