perjantai 8. joulukuuta 2017

Kotikaupungit kirppislöydöissä

Vanhempani olivat muutaman viikon kaukomatkalla ja jättivät tuttuun tapaan autonsa siksi aikaa käyttööni. Pääsin pitkästä aikaa kiertelemään hieman kaukaisempiakin kirppareita.

Eteiseni seinää on jo useamman vuoden koristanut Arabian kaupunkisarjan pikkuinen seinälautanen, jossa on kuvattuna kotikaupunkini Lappeenrannan satamamaisema. Olen tämän lautasen löytänyt joskus kirpputorilta.

Nyt kävi hauska tuuri, kun löysin Vantaan Kontista vastaavan lautasen, mutta nykyisestä kotikaupungistani, eli Helsingistä. 3 euron hinta oli varsin kohtuullinen, joten Finlandia-taloa kuvaava Helsinki-lautanen pääsi kotiin mukanani.

Siinä ne nyt nököttävät, eteisen seinällä - kaksi kotikaupunkiani.






tiistai 5. joulukuuta 2017

Papua!

Pavut ja linssit ovat älyttömän kätevä ruoka-aines, joita voi käyttää monipuolisesti salaateissa, keitoissa ja muhennoksien lisänä. Niitä saa käyttövalmiina kaupan säilykehyllystä, mutta isommalla käytöllä omalla liottelulla ja keittämisellä säästää pitkän pennin.

Mustasilmäpapu on yksi oma suosikkini - mukavan kokoinen, näköinen ja makuinen papuperheen jäsen. Hypistelin papupussia ja mietin, että mitä näistä tekisin. Mieleeni tuli Portugalissa silloisen poikaystävän välillä kasaama portugalilainen papusalaatti, johon tuli tonnikalaa ja kananmunaa ja tuoretta persiljaa.

Koska en ole mikään ihan kauhea tonnikalan ystävä, niin lähdin sekoittelemaan oman papusalaattini, pikkuisen portugalilaista vastaavaa mielessä pitäen. Tajusin, että tämähän on maailman helpoin ruoka - herkullinen ja sekaan voi sekoitella melkein mitä vain.

Omaan versiooni tuli mustasilmäpapujen kanssa kirsikkatomaattia, lehtipersiljaa, hieman kotijuustoa murennettuna, katkarapuja ja kylmäsavulohta. Mausteeksi oliivilöljyä, etikkaa, hunajaa ja valkosipulia.



Katkarapu-kylmäsavulohi -papusalaatti

4-5 dl Mustasilmäpapuja (pussin keitto-ohjeen mukaisesti liotettuina ja keitettyinä ja jäähdytettyinä)

Kastike:
3 rkl oliiviöljyä
1 valkosipulin kynsi raastettuna
2 tl etikkaa
2 tl juoksevaa hunajaa
suolaa
rouhittua mustapippuria

Sekoita kastikkeen ainekset erillisessä kupissa ja sekoita papujen joukkoon.

1 pussi katkarapuja
100-150 g kylmäsavulohta
Kirsikkatomaatteja
Kotijuustoa
Puntti lehtipersiljaa

Sulata katkaravut ja lisää papujen joukkoon. Pilko joukkoon kylmäsavulohi ja kirsikkatomaatit. Murusta sekaan vielä kotijuustoa. Hienonna noin puntillinen lehtipersiljaa lopuksi joukkoon.

Anna maustua jääkaapissa noin tunti ennen tarjoilua.




lauantai 2. joulukuuta 2017

MUJI Pop-up Helsingin Torikortteleissa

Japanilainen, minimalismiin ja arjen käytännöllisyyteen keskittyvä supermerkki MUJI avasi joulukuun ajaksi pop-up -kaupan Helsingin Torikortteleihin Senaatintorin kupeeseen.

Olin käymässä lounaalla keskustassa, niin pistäydyin samalla reissulla tsekkaamaan kaupan. Ihana liiketila ja positiivisesti yllättänyt laaja valikoima.



Paperitavaraa, suihkutuotteita, säilytysratkaisuja, sukkia, astioita, keittiön pikku vempeleitä ja tuoksukynttilöitä löytyi hyllyiltä.

Omaan ostoskassiin sujahti kapoinen, kynänmuotoinen pyyhekumi, joka tulee tarpeeseen lauluharrastuksen yhteydessä nuottirivien yläpuolelle tehtävien merkintöjen korjailussa.

Toinen hankinta on kekseliäs keittiön pikku säilytysratkaisu. Muovikelmun tai folion rullat sisäänsä sujauttava muovinen kotelo, jossa on terävä leikkausreuna sopivan palan leikkaamiseksi. Ei enää hataria pahvilaatikoita, jotka leikkavaat erityisesti elmukelmun miten sattuu. Nämä muoviset säilyttimet myös pitävät muotonsa, eivätkä nuhjaannu niin kuin pahviset sisarensa pyöriessään laatikon pohjalla.

Ostin samantien kaksi - yhden kelmulle ja yhden foliolle. Tykkään.



perjantai 3. marraskuuta 2017

Siivooja kävi

Perjantaisin, kahden viikon välein siivooja käy luonani ja muuttaa nuhjuisen kodin superpuhtaaksi. Kun tulen töistä kotiin, olen aina niin iloinen. Paras sijoitukseni ikinä elämänlaatuun on ehdottomasti ollut oma siivooja.

Tänään sattui vielä superkaunis aurinkoinen syyspäivä. Tiesin kaupassa käydessäni, että koti odottaa putipuhtaana. Nappasin mukaan Pirkalta reilun kaupan ruusuja ja neilikoita, ne loistivat niin kauniissa ruskan väreissä. Yleensä vältän kukkaostoksia marketista, sillä haluan tukea paikallista kukkakauppayrittäjää, mutta tänään tein poikkeuksen.

Kukat putipuhtaan kodin keittiön pöydälle.

Viikonloppu saa alkaa.


Popsi popsi (värikästä) porkkanaa

Oletteko muut innoissanne siitä, että kaupasta saa porkkanapusseja, joiden sisältö näyttää tältä?


Minä olen. Tavallinen porkkana nousee ihan uuteen aateliin, kun sitä saakin nykyään monessa eri värissä. Ihan tavallisesta S-Marketista ihan tavallisessa (ja ei kalliissa) pussissa kotiin kannettu.

Kolmen porkkanan arkinen pilkkominen näyttääkin yhtäkkiä näinkin iloiselta:



Porkkanat päätyivät tyypilliseen reseptiini, johon tulee käytännössä joku proteiini ja sitten sekaisin kaikkia mahdollisia kasviksia, mitä jääkaapista irtoaa. En tiedä onko tuo nyt muhennos vai pata vai mitä, mutta tämäntyyppistä nopeaa ja terveellistä kokkaamista on tullut viimeaikoina harrastettua.

Vanha Arabian vihreä emalinen haudutuspannu toimii hyvänä lähtökohtana. Siihen ryhdyn heittelemään jääkaapista kaikenlaista. Tällä kertaa pannuun meni broilerin jauhelihaa (ennen minua puistatti ajatus broilerin jauhelihasta, en kyllä tiedä miksi, mutta tuotetta kokeiltuani olen pyörtänyt mielipiteeni), värisuora porkkanoita, itse pihalla kasvatettuja salkopapuja pakkasesta, ruskeita herkkusieniä, lehtipersiljaa ja mausteita. Helppoa kuin mikä - jauheliha ruskistetaan, kasvikset ja mausteet perään ja kannen alle kypsymään kunnes vihannekset pehmenevät.



tiistai 17. lokakuuta 2017

Syyshommia pihalla

Sunnuntainen aurinkoinen päivä sai minut pihalle nauttimaan auringosta ja haravan varteen heilumaan, vaikka tiesinkin, että homma on käytännössä ihan turhaa, sillä puissa on vielä jonkin verran lehtiä, joiden on hyvä antaa rauhassa pudota kaikkien pois ennen haravahommien aloittamista. Teki vain mieli raitista syysilmaa ja rangalle liikettä, ja siihenhän haravointi on oikein mainio askare.

Vaikka Helsingissä on ollut vielä kohtalaisen lämmin ja yrttitarha on pärjännyt vielä ihan hyvin, niin päätin kuitenkin laittaa keittiön ikkunalla sijaitsevan yrttitarhan "talviteloille" (lue: korjata viimeiset yrtit ja heittää jämät kompostiin) ja istuttaa tilalle talvikukat.

Talvea kestävissä kukissa valinnanvara on käytännössä Callunaa ja kellokanervaa. Se ei suinkaan minua haittaa, sillä molemmat on mielestäni superkauniita. Niin kauniita, etten osannut päättää kumpia otan taimikaupassa piipahtaessani, saati että minkä värisiä callunoita haluaisin. Päädyinkin ostamaan callunaa kolmessa eri värissä ja vielä kellokanervia päälle.


Kolmiväriset callunat päätyivät ikkunapuutarhaan.


Kellokanervan taas istutin roikkuruukkuun ja laitoin ulko-oven pieleen ilahduttamaan minua ja naapureita.


Pihan viljelyslaatikotkin laitoin vihdoin talviteloille. Olen isomman sadonkorjuun jo tehnyt, mutta salkopapu pukkasi vielä yhden pienen satsin papua, jotka nyt keräsin talteen. Sen jälkeen papu koki kohtalonsa ja päätyi juurinen kompostiin. Salaattien juuret nyhdin irti. Sileälehtisen persiljan korjasin talteen ja päädyin pakastamaan, kun sitä tuli sen verran paljon. Persiljan juuret saivat jäädä laatikkoon, koska pitäisi olla monivuotinen kasvi. Katsotaan lähteekö se keväällä kasvamaan vai istutanko uusia.


Yrttitarhasta tuli niin reilu satsi rosmariinia, etten enää (jo kuivattujen) lisäksi tarvitse itse yhtään. Meillä on onneksi talon facebook-ryhmä, johon postasin naapureille, että haluaako joku rosmariinia satsin. Tämä kasa päätyikin kahdelle naapurille jaettuna käyttöön, toiselta sain vielä vastalahjaksi säkillisen maa-artisokkaa hänen kasvimaaltaan. Hyvä vaihtokauppa!


Meillä on parin viikon päästä talon pihatalkoot, jolloin kannamme pihakalusteet sisälle talvivarastoon. Sitten alkaakin pihakausi tältä vuodelta olla siinä. Ikävä tulee ihanaa pihaamme talven ajaksi. Onneksi ensi keväänä se taas alkaa, ja odotus ei yleensä ole kuin puoli vuotta.

maanantai 25. syyskuuta 2017

Säilöntää Nanny Stillin tyyliin

Kyllä viikonloppuna taas oikein sydän läikähti, kun pengoin nopealla kirpparipistäytymisellä kaksi pakettia 70-luvun  Hetiketti -säilöntätarroja. Kuvitus on niissä nimittäin oikein Nanny Stillin käsialaa.

Minulla oli vanhastaan kotona kirpparilöytönä mustikkakoristeinen Hetiketti-paketti. Nyt löytyi kaksi uutta pakettia - porkkana-aiheinen ja vihannesaiheinen. 50 senttiä oli mielestäni käypä hinta.


Sain lauantaina _vihdoin_ tehtyä säilöntähommiakin. Keräsin omenat pihan puusta ja keitin hillon. Lisäksi hain mehumaijan vintiltä ja laitoin pakasteeseen kesälomalla jemmaamani mustaherukat mehustumaan. Niistä oli alunperinkin tarkoitus tehdä mehua, mutta en vain kesälomalla ehtinyt. Pakastin pelasti. Itse asiassa kerran pakastetut marjat ovat oikein käypiä mehustamiseen - ne mehustuvat varsin hyvin sulaessaan mehumaijan höyryssä.

Hilloresepti oli luottoreseptini, se jonka olen täällä blogissakin julkaissut. Reseptin salaisuus on se, että hillo laitetaan pariksi tunniksi uuniin poreilemaan, jona aikana omenan sokerit alkavat karamellisoitua ja hilloon tulee toffeemainen maku. Mielestäni yliveto tapa tehdä omenahilloa.


Mehumaija reppana joutuu vintillä odottamaan, että se kerran vuodessa kaivetaan sieltä käyttöön. On se kuitenkin niin kiva keittiöväline, mehun keitto on helppoa kuin mikä.

Tämän vuoden mehustani tuli herukkamehua mustasta- ja punaisesta viinimarjasta. Maistoin nopeasti valmista tuotosta ja hyvää oli. Kelpaa talvella juoda, jos vaikka tulee flunssa vaivaksi.